CLICK HERE FOR THOUSANDS OF FREE BLOGGER TEMPLATES »

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

vastauksia


Luulin saavani tämän postauksen tehtyä tunnissa mutta tämä onkin jo kolmas päivä, kun tätä kirjoitan. Halusin pohdiskella kysymyksiänne kunnolla ja yrittää vastata edes jokseenkin järkevästi.

Kiitos hienoista kysymyksistä!

1. Mitäs mieltä olet avusta näin ylipäätään? Voisiko olla apua omalle kohdalle tarpeen?

Hakeuduin kouluterkkarin puheille vajaa puoli vuotta sitten kerättyäni ensin rohkeutta melkein vuoden. Jotkut tätä blogia kauemmin seuranneet saattavatkin muistaa, ettei onni sillä kertaa oikein potkaissut ja miten liioitellulta tämä saattakin kuulostaa, siitä seurasi ehkä elämäni ahdistunein jakso ja suhtautumiseni avun hakemiseen muuttui negatiivisemmaksi ja olin varma ettei asiaani tultaisi koskaan ottamaan vakavasti missään ja jäisin ikiajoiksi syömisvammaiseksi. Kesällä kuitenkin kävin juttelemassa mukavan lääkärin kanssa terveyskeskuksen puolella ja sen käynnin kautta pääsin - tosin melkoisen viiveen kautta paikkaan X, jossa mun olisi tarkoitus alkaa käydä säännöllisesti ja parin viikon sisällä postiluukusta olisi tarkoitus tipahtaa tieto ensimmäisestä ravitsemusterapia-ajastani.

Suhtaudun avun saamisen hyvin myönteisesti. Tahdon, että syömishäiriö menettää otteensa minusta ja voin nauttia elämästäni tekemättä syömisestä sen suurempaa numeroa kuin muistakaan arkisista asioista. Tahdon pystyä taas nauttimaan ruuasta hyvällä omalla tunnolla ja hyväksymään vartaloni, kokoni ja sen, ettei painon laskeminen alemmas ja alemmas tee minusta parempaa ihmistä, koska teidän, etten koskaan tulisi riittämään itselleni. Painon nostamiseen suhtaudun pelokkaasti ja rehellisesti sanottuna siinä asiassa en ole päässyt vielä edes alkuun. En millään kykene ajattelemaan tarvitsevani muutamaa lisäkiloa, koska edelleenkin löydän itsestäni niin paljon ylimääräisiä kahvoja, jotka tahtoisin pois. En uskoisi kykeneväni parantumaan ilman ammattiauttajien apua.

2. Mikä pitää sinut pystyssä?

Näin yksinkertaisesti sanottuna minut pitää pystyssä ympärilläni olevat ihmiset, musiikki, valokuvaaminen ja kirjoittaminen.

3. Mitkä on sun mielestä viisi parasta asiaa sussa itsessäsi?

Olen kamalan huono kehumaan itseäni ja pelkään kuulostavani ylimieliseltä, jos sanon olevani johonkin asiaan itsessäni edes
jokseenkin tyytyväinen, mutta yritetäänpäs!
Musikaalisuus on ensimmäinen asia, joka tulee mieleeni. Osaan laulaa, soittaa kahta soitinta, lukea nuotteja ja biisejäkin olen kirjoittanut ja saanut niistä kehuja ihan levy-yhtiössä työskentelevältäkin ihmiseltä. Minulla on hyvä mielikuvitus. Osaan kirjoittaa ihan hyvin sille päälle sattuessani ja joskus onnistun räpsimään myös ihan kivannäköisiä valokuvia. Minua on kehuttu hyväksi kuuntelijaksi ja varmaan yksi parhaimmista luonteenpiirteistäni on ymmärtäväisyys ja empaattisuus. Toisinaan koen eläytyväni toisten tunteisiin vähän liikaakin ja se on yksi syy miksi olen joutunut vetämään psykologin yli tulevaisuuden haaveammattilistaltani.

4. Mikä on lempiesineesi?

Vastaan tähän usein, että uusin kitarani mutta toisaalta, jos minun täytyisi antaa pois kitarani tai kaikki kirjeeni ja muut lippulappuset, jotka olen säilyttänyt muistoina, luopuisin kitarasta.
Jos asiaa ei ajatella niin syvällisesti, tämänhetkisiksi lempiesineiksi lisäisin kestosuosikkieni eli oman koneeni, kamerani, ipodini ja kännykkäni lisäksi pitkän listan cd-levyjä, leffakokoelmani ja keltaisen 80-luvun My Little Ponyn, jonka hankin kirpparilta yli vuosi sitten.

5. Jos olisi pakko valita, luopuisitko näkö- vai kuuloaistista? Perustele.

Mietin tätä kauan, enkä siltikään keksinyt vastausta. Kuuloaisti veisi ykkösrakkauteni eli musiikin ja näköaisti taas valokuvaamisen ja niin paljon muutakin. En enää voisi saada voimaa syksyn väreistä ja kevään ensimmäisistä kukista, enkä nähdä minulle rakkaita ihmisiä kuin muistoissani. Menettäisin kamalan paljon. En yksinkertaisesti osaa päättää, kumman antaisin pois.

6. Mikä on suurin unelmasi?

Toivon, etten koskaan joutuisi olemaan yksin, ilman ystävistäni ja muista rakkaista ihmisistä koostuvaa tukijoukkoani. Haluan nähdä maailmaa ja nauttia elämästä ja selvitä kaikista tulevista vastoinkäymisistä, jotka ovat välttämätön osa elämään, rakastaa ja olla rakastettu ja että läheiseni voivat hyvin. Että semmoinen kokonaisuus.

7. Kuka on se ihminen elämässäsi, jota ilman olisit eksyksissä?

Äiti.

8.Kylmyys puree luihin ja ytimiin. Osaatko nähdä siinä hyvää vai katsotko sitä vain päällisin puolin?

En tykkää yhtään kylmästä. Siitä tulaa paha olo ja paha mieli, vaikka toisinaan onkin kiva katsella ikkunasta kylmää talvea. Tänäänkin melkein itkua väänsin ulkona, kun niin kamalasti palelsi, vaikka mulla oli lapaset ja kaulahuivi ja kaikki. Yyyyh.:----(

9.Kappale, joka saa sinut aina piristymään?

Näitä on niin kamalan monta! The Beatlesin Let It Be ja Hey Jude aiheuttaa minussa ihan ihmeellisen ihania fiiliksia. Myös Scandinavian Music Groupilla on valtavan monta piristävää kappaletta.

10. Tärkein asia/esine elämässäsi?

Tuohon esinejuttuun vastasinkin jo. Tärkein asia on varmaan läheiset ihmiset ja niiden tuoma turvallisuuden tunne.

11. Onko lähelläsi tarpeeksi rakkaita ihmisiä?

Kyllä on. Tykkään ihmisistä näin ylieisesti ottaen ja olen aina valmis toivottamaan uusia tervetulleeksi elämääni.

12. Onko sinulla lemmikkiä, jota paijata ja rakastaa silloin, kun sinun on paha olla?

Ei ole, ja se vähän harmittaa toisinaan mutta kun joskus tulevaisuudessa muutan omaan kotiin, olen ajatellut hankkia kissan. Pienempänä olin ehdottomasti koiraihmisiä mutta nykyisin olen sitä mieltä, että kissoissa on sitä jotain! Miauuu.

13. Kerro joku kiva/hauska/ihana muisto tai hetki, joka saa vieläkin hymyilemään.

Voih, voisin kertoa niin kamalan monta. Viime juhannus on painunut mieleen niin ihanana muistona, että melkein itku tulee, kun sitä ajattelen! Olimme kaverin kanssa kahdestaan ja tanssimme ja lauloimme ja nauroimme niin paljon, että masuun sattui. Alkoholikin nosti tietysti jonkin verran fiilistä mutta voin rehellisesti sanoa, että olisin varmasti tuntenut sen uskomattoman ilon ja riemun ja onnen ja kaiken ahhh-ihanan ilmankin sitä.

14. Mitä toivoisit kaikkein eniten tapahtuvan sinulle juuri nyt?

Jotain yllättävää ja ihanaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti