Paras ystäväni on nähtävästi päättänyt
lytätä minut alas maanrakoon
ja sylkeä niskaani paskaa.
Tuntuu ääliömäiseltä ja ennenkaikkea jotekin väärältä
inistä läheisestä ihmisestä omassa pikku blogissani,
mutten oikein tiedä minne muuallekaan
voisin tämän purkaa.
Kyseinen ystäväni kyllä tietää sairaudestani
ja on saanut sukeltaa vähän pintaa syvemmälle
siinäkin asiassa ja tietää kyllä aika tarkasti
tuntemuksistani.
Nyt tämä on kuitenkin katsonut parhaakseen
kysellä kuulumisiani ja väkisin saada minut
sylkäisemään ulos jotain vähän henkilökohtaisempia
juttuja pahasta olostani ihan vain
t u k e a k s e e n ja a u t t a a k s e e n
ja sen jälkeen toteamaan
perään, että tilanteeni on
naurettava/säälittävä/liioiteltu tms.,
koska en ole kuolemanlaiha.
Ok, tiedän hienosti itsekin,
etten ole luut kolisten kävelevä
kolmekymmentäkiloinen keijukainen,
mutta voi luoja sentään kyllä vain
lievästi alipainoinenkin voi voida pahoin.
Päässäni kolahti kunnolla,
kun hän jokunen päivä sitten
väkisin tahtoi minun kertovan, miten minulla
menee syömisvammailujeni kanssa
ja kun rohkenin vähän avautua ja kertoa
muun muassa lähetteeni eteenpäin ohjaamisesta ja
vahvistuneesta ahdistuksesta
hän totesi ihmettelevänsä sitä,
miten ihmeessä tosissani
kuvitella saavani apua jostain,
koska olen täysin normaali, terve
ja s y ö n p a l j o n.
Eh?
Kyseinen kamuhan on siis samainen,
joka alunperin minut kehotti
kouluterkan juttusille.
Ristiriitaista?
En tiedä, mitä ystäväni hakee käyttäytymisellään,
mutta inhottavalta tuo ainakin tuntuu.
Vaikken varsinaisesti koekaan itseäni
norsummaksi hänen kommenttiensa takia,
on surullinen olo sen takia,
kun hyvä ystävä kohtelee tuolla tavoin.
Hyvä, hyvä ja huvä, ettei ystäväsi kuitenkaan saanut sinua omissa silmissäsi paisutettua, sillä se ei olisi tarpeen ja en pystyisi ikinä ikinä antamaan anteeksi.
VastaaPoistaVoin vain sanoa, ettet ole "onneksi" ainoa, joka on saanut tuta näiden muuten hyvien ystävien, mutta joskus hieman selkäänpuukottavien ja ajattelemattomien toimesta. Ja sinun ei todellakaan olisi pitänyt kuulla tuollaista v a r s i n k a a n, kun olen enemmänkin hänelle avautunut ja kun tuollaiset kommentit ihmisiltä juuri pahimmassa tapauksessa käynnistävät syömishäiriön uudestaan päälle, edes ehkä tietämättään olleensa ilkeitä.
Päädyimpä sitten kauhistelemaan oikein olan taakaa, mutta niin ihmeellistä se on, varsinkin kun tiedän, miltä se tuntuu.
Inhottavaa käytöstä ystävältäs. Ihan rupes suututtamaan! :(
VastaaPoistaOnko hän oikeasti ystäväsi kun sanoo tuollaisia asioita, vai eikö hän vain oikeasti tajua miten ne voivat satuttaa? Minä en ollut koskaan edes tiettävästi alipainoinen, mutta olin silti sairas. Eikä kukaan ole sitä minusta kiistämään, vaikka kiistelen aina välilä sitä itseltäni.
VastaaPoistaYritä löytää sellainen ihminen joka ymmärtää ja jolle voit avautua, tullaisille ihmisille puhuessa tulee vain huono mieli *jaksamista*
ei tuo nyt kyllä kuulosta ystävältä ollenkaan :( ehkä hän vain yrittää pönkittää noilla kommenteilla omaa huonoa itsetuntoaan? Sitäpaitsi avuntarve ei katso painoa. Minkäpainoiselle ihmiselle tahansa voi syntyä erittäin vääristynyt suhde ruokaan ja syömiseen!
VastaaPoistaNyt murisen täällä itsekseni.
Jakselehan <3
Niin, nuo ristiriitaiset tunteet ovat inhottavia, kun toisaalta sitä niin tahtoisi elää normaalia elämää, mutta toisaalta taas ei.
VastaaPoistaMutta yritetään jaksaa, jooko♥