Perjantaina juhlin pitkästä aikaa.
En jaksanut laskea kaloreita,
enkä tunnustella vatsaani joka toinen minuutti.
Nautin niistä hetkistä
ja eilen aamulla katselin haikeana
kuvia niistä.
En tiedä, mitä pitäisi ajatella.
Paino laskee alemmas ja alemmas
ja sitten nousee
ja laskee taas.
Söin eilen iltapäivällä kaksisataa grammaa karkkia
ja vaaka näyttää k o l m e kiloa enemmän.
Onko se mahdollista?
Voiko se olla?
Olenko tosiaankin
poikkeustapaus, joka saa jokaisen
suupalan vyötärölleen ja näkymään vaa'alla?
Yritän uskotella, että kaikki johtuu vain siitä,
että join illalla litran vettä
ja niellä ahdistuksen ja ajatella kaikkea muuta,
kevättä ja muuta ihanaa.
Silti luku vaa'an näytöllä kummittelee mielessäni
ja minä ihan tosissani pelkään,
etten laihdu niitä kiloja enää.
Tästä piti tulla iloinen postaus.
Minun piti vain kertoa, että lähetin
äidin kauppaan ostamaan minulle suklaata,
enkä pelännyt ollenkaan.
Pelkään sittenkin.
Hei pssst, missä kaikki kommentit?
Lukeeko tätä kukaan enää?
Tunnen ihan samoin. On hyviä, ja huonoja hetkiä. Se on osa elämää, ja se pitäisi hyväksyä. Joskus kuitenkin tulee tollainen "Voiko tää olla totta? Mitä tapahtuu, miksi minä, miksi näin?" kun vaaka pelleilee mielenterveyden kanssa.
VastaaPoistaLöysin tänne jostain toisesta blogista, joten ihan randomi lukija olen, mutta vaikutat mielenkiintoiselta ja ihanoin blogin nimeä <:
Ei 200 g karkkia millään voi näkyä kolmena kilona. Kyllä vesi ainakin osan nostaa. Tai jos liikut paljon, olet voinut saada lihaksia.
VastaaPoistaJa kyllä minä ainakin täällä luen. En vain oikein osaa kommentoida.
Komppaan edellistä->tuo määrä ei varmasti lihottanut sinua kolmella kilolla!! odotahan vain muutama päivä niin näet :)
VastaaPoistaminäkin luen täällä, joka postauksen, sinulla on ihana lause. sun tekstissä on niin kaunis rytmi. älä kadota sitä. voimaa sulle.
VastaaPoistaonneksi se kolme kiloa ei ilmesty tyhjästä, vettä se vaan on. elä huolehi tyttö!
VastaaPoista