maanantai

Jäätelöauton ääni kadulla.
Keittiössä haistan omenan ja kanelin,
paperipussissa olevan korvapuustiin.

Ihan hyvä olo,
mutta tiedän, että se johtuu vain
siitä, etten ole syönyt.
Se on sairasta hyvää oloa.
Sitä kun imee omasta nälästään
jotain käsittämättömiä voimia.

Hyvä kaverini kertoi minulle eilen
sairastavansa jotain bulimiantapaista.
Olen vieläkin kamalan järkyttynyt,
mutta helpottunut, että hän kertoi.

Haluaisin niin auttaa,
mutta miten juttuni voi ottaa vakavasti,
kun itse kieltäydyn kahvimaidosta ja
salaatista?

Hän on niin ihana sellaisena kuin on.
Terveellä tavalla hoikka,
ohutranteinen ja niin tyylikäs ja kauniskasvoinen.

Tekisi melkein mieli parantua
hänen takiaan.